2016 vuoden matkat

2016 vuoden matkat

lauantai 31. joulukuuta 2016

APUA – miten nopeasti aika menee? Enää tämä yksi päivä jäljellä vuotta. Suurimpia stressin aiheita tänä vuonna itselle on ollut tunne kiihtyvästä ajankulusta. Tuntuu kuin edellisestäkään vuoden vaihteesta ei olisi pitkää aikaa ja vastahan vappuakin vietettiin? Vuosi on mennyt siis ihan hurjaa vauhtia, mutta onneksi vuoteen mahtuu myös paljon upeita tapahtumia, joista tietää ettei kalenterissa vahingossa ole hypätty muutamien kuukausien yli.

Erityisen iloinen olen katsoessani ajassa taaksepäin tätä vuotta ja ajatellessani kaikkia niitä upeita matkoja, jotka tänä vuonna olen saanut tehdä. Toivotaan että pian alkava vuosi pitää sisällään yhtä hienoja kokemuksia!


Berliini

Vuoden ensimmäinen reissu oli nopea neljän päivän pyrähdys Berliiniin pääsiäispyhien aikaan (klik, klik, klik, klik, klik, klik). Matka ei olisi voinut paljoa täydellisempi olla. Kuvitelkaa reissu jolloin yksinkertaisesti kaikki menee putkeen. Saatiin ihan hurjasti aikaiseksi niinkin lyhyessä ajassa! Berliiniin on ehdottomasti päästävä vielä pidemmäksikin aikaa. Museot ja populaarikulttuuri vaan tuntuvat olevan tässä kaupungissa ihan omaa luokkaansa. Kuitenkin kaikista eniten ikävöin kaikkia niitä ihania ruokapaikkoja, joihin päädyttiin! Voi kun voisi joka torstai olla Markthalle 9:n Street Food Thursday tapahtumassa..



Karpathos

Toukokuun puolessa välissä vietettiin kesäloman ensimmäinen viikko välimerellisissä maisemissa Karpathoksen saarella. Tämä oli muuten ensimmäinen pakettimatkani vuosiin ja jo lentokentällä ennen matkaan lähtöä muistin mistä syystä. Matkanjärjestäjän retket jätettiin siis suosiolla väliin ja omatoimisesti suunnittelemamme matka Olympoksen kyläänkin peruuntui myrskyvaroituksen vuoksi. Viikon loma aivan sesongin alussa pienellä hiljaisella saarella altaanreunalla ja rannalla makoillen tuntui siis alkuun jokseenkin raastavalta, kun töissä suorittaminen oli jäänyt päälle, mutta oli lopulta juuri sitä mitä keho ja mieli kaipasi. Vaikka Karpathos ei kohteena järin sykähdyttänytkään lähtisin siitä huolimatta mielelläni kokeilemaan jotain muuta Kreikan saarta seuraavalla kerralla. Santorini taisi olla haaveissa jo tänne lähtiessä, joten ehkä seuraavaksi sinne?



Hampuri

Jo toista kertaa saman vuoden aikana Saksaan? Enpä olisi välttämättä uskonut itsekään jos joku olisi vuoden alussa sanonut, että kesälomallani matkustan Hampuriin tai että juuri kyseisenä ajankohtana Hampurissa saadaan nauttia ihan oikeista hellelukemista. Mielessä taisi olla vähän erilaiset kohteet kesälomaa suunniteltaessa, mutta erinäisistä syistä johtuen vietin lopun kesälomaani kahdessa eri kohteessa. Ensimmäisenä suuntasin ystävän luokse Hampuriin ja koko reissu oli ihan täydellinen menestys! Ihan jo pelottaa milloin tämä hyvä tuuri matkustaessa loppuu. Matkan kolme kohokohtaa pääset kurkkaamaan täältä!



Nizza & Ranskan Riviera

Mielettömän hyvä tuuri matkustaessa ei loppunut vielä siihenkään, sillä seuraavassa lomakohteessani Nizzassa tapasin tärkeän ystävän kahdeksan vuoden takaa. Kiitos universumi! Kiitos Instagram ja sosiaalinen media, jonka ansiosta saimme tietää olevamme yllättäen samassa paikassa ja saimme toisiimme yhteyden kaikkien näiden vuosienkin jälkeen. Koko Nizzan loman merkitys nousi ihan uudelle tasolle tuon kohtaamisen myötä. Nizzaan lähtö jännitti alkuun kesän tapahtumien vuoksi, mutta tästäkään lomasta ei jälleen kerran puuttunut mitään. Nizzan & Ranskan Rivieran (klik, klik, klik, klik, klik) kauneus on jotain aivan käsittämätöntä. Tänne palaan aivan varmasti, enkä tule ikinä unohtamaan tätä upeaa kokemusta!




Pariisi

Sarjassamme epäsuosittuoja mielipiteitä: en vielä toisellakaan kertaa oppinut pitämään Pariisista. Matkan teemalla on varmasti osansa mielikuvaani kaupungista. Kyseessä ei siis ollut tyypillinen lomamatka, mistä johtuen pääkin lyö tyhjää tämän kohdalla. Vain vajaat kaksi kuukautta Nizzan lomani jälkeen palasin Ranskaan hyvästelemään ystävääni. Pariisi tarjosi suurelle surulle kauniit puitteet, joita ei voi olla sivuuttamatta kaupungissa käydessään. Kaiken sen kauneuden ja kohtaamieni upeiden ihmisten keskellä on vaikea käsittää miten en ole jo menettänyt sydäntäni Pariisille. Ehkä kolmas kerta toden sanoo?



Tallinna

Vielä viimeisenä viikonloppuna ennen joulua ehdin tehdä vuoden viimeisen ulkomaanreissun. Vaikka Tallinnassa on tullut käytyä jo niin useaan otteeseen, ettei sitä meinaa enää ulkomaanmatkaksi laskeakaan en siitä huolimatta ole ehtinyt kyllästyä siihen! Omissa silmissäni nämä näkymät eivät vanhene. Viimeksi totesinkin, että tänne pitää tulla joku kerta myös ihan kunnon ajan kanssa, eikä ainoastaan nopeasti pyörähtämään. Tallinnan ehdottomasti parasta antia ovat sen suloinen vanhakaupunki ja upeat ravintolat sekä kahvilat!

kommenttia: 0

Tallinnan vanhankaupungin kadut

Tallinnan vanhankaupungin kadut

perjantai 30. joulukuuta 2016

Yksi asia joka pysyy ennallaan muun kaupungin muuttuessa on Tallinnan vanhankaupungin kauniit värikkäät rakennukset, vanhat koristeelliset ovet ja ikkunat. Niitä jaksan ihastella kerta toisensa jälkeen Kohtuotsan näköalatasanteelta avautuvan näkymän lisäksi. Vanhakaupunki on täynnä toinen toistaan kiehtovampia katuja, joilta löytyy vielä kiinnostavampia porttikongeja, holvikäytäviä ja kujia. Aina löytyy jotain uutta ihmeteltävää tai jokin uusi holvikäytävä, jonne ei ole aiemmin tajunnut kurkata.

Vanhankaupungin kaduilla kulkiessa tunteekin melkein olevansa osana keskiaikaa ja kiehtovaa historian havinaa. Täällä kannattaa olla valppaana – upeita yllätyksiä on joka nurkalla ja jokaisen oven takaa voi tehdä uusia löytöjä!

kommenttia: 0

Hansakaupungin kattojen yllä

Hansakaupungin kattojen yllä

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Olen käynyt Tallinnassa niin usein, etten ihan totuuden nimissä pysty enää sanomaan kuinka monesti siellä on tullut käytyä. Kuitenkin useita kymmeniä. Täällä vietettiin monet lomat lapsuudessa ja sittemmin kaupungissa on käyty lyhyemmillä päiväreissuilla tai toisinaan viikonlopunkin yli. Voisi siis luulla, että kaupunginkadut olisi syynätty läpi jo kyllästymiseen saakka. Vielä en ole päässyt kuitenkaan kyllästymään ja totesinkin viime reissun jälkeen, että Tallinnaan olisi kiva päästä pitkästä aikaa ihan kunnon ajan kanssa.


Kaupunki muuttuu ja kehittyy koko ajan. Ihania uusia ravintoloita ja kahviloita aukeaa kuin sieniä sateella samalla kun keskustan läheisyydessä olevat kaupunginosat kilpailevat trendikkäimmän tittelistä. Tallinnassa parasta loistavan ravintola ja kahvila tarjonnan lisäksi mielestäni on kuitenkin edelleen sen vanhakaupunki.

Lähes poikkeuksetta tai ainakin aina kun aikaa on riittävästi kiipeän Lühike jalg kadun suloisia kapeita portaita pitkin Tallinnan yläkaupunkiin Toompea mäelle. Mäellä on kaksi näköalatasannetta Patkuli ja Kohtuotsa, joista jälkimmäinen Toompea mäen pohjoispuolella sijaitseva näköalatasanne on suosikkini. Sieltä avautuu upea näkymä vanhan hansakaupungin punatiilisille katoille. Näkymä on kerta toisensa jälkeen vaikuttava – säässä kuin säässä. Jopa sinä sateisen harmaana joulukuun päivänä, kun taas ties monettako kertaa kapusin mäelle.

kommenttia: 0

Tallinnan vanhankaupungin joulutori

Tallinnan vanhankaupungin joulutori

tiistai 27. joulukuuta 2016

Toivottavasti kaikilla on ollut rauhallinen ja ihana joulu! Täällä ollaan vielä flunssan kourissa, joka iski juuri ennen joulupyhiä. Oma joulu meni siis aika penkin alle ja kului pitkälti sängynpohjalla flunssaa parannellen. Onneksi flunssa ei kuitenkaan vienyt täysin ruokahalua, joten pääsin kuitenkin nauttimaan kaikista herkullisista ruoista.

Joulutunnelmasta pääsin onnekseni nauttimaan kuitenkin jo joulua edeltävänä viikonloppuna Tallinnassa. Tätä parempaa paikkaa ei ole kun on joulutunnelmasta kyse. Upean vanhankaupungin ympäröimät joulumarkkinat Tallinnan Raekoja platsilla eli Raatihuoneentorilla ovat omaa luokkaansa juurikin sitä ympäröivän keskiaikaisen kaupungin luoman taian takia. Tallinnan joulutorin tunnelmasta pääsee nauttimaan vielä 7.1.2017 asti eli vielä ehtii nauttimaan tästä kauneudesta. Varsinkin jos Tuomaanmarkkinat jäi välistä kannattaa käydä tunnelmoimassa Tallinnan puolella vaikka joulu ehtikin jo mennä ohi.

kommenttia: 0

Jouluksi ulkomaille?

Jouluksi ulkomaille?

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Jouluaattoon on enää kolme yötä ja vielä olisi vaikka mitä tehtävää ennen kuin voi heittää hetkeksi vapaalle ja rentoutua. Ohjelmassa olisi kaiken tylsän pakollisen lisäksi ainakin yhden piparkakkutalon valmistaminen ja vielä pitäisi neuloa pari villasukkia lahjaksi. Näyttäisi siltä, että näitä juttuja tulen tekemään vielä aattoaamuna, sillä kaikki aika on nyt todella kortilla.


Viime viikonlopun sain kuitenkin viettää kiireettömästi jouluisesta Tallinnasta nauttien – täydellinen joulukaupunki, josta fiiliksiä jaan varmasti lisää myöhemmin. Vanhankaupungin kauneus se ei vaan koskaan lakkaa ihastuttamasta ja tällä kertaa olikin erityisen haikeaa ottaa suunta kohti satamaa ja palata kotiin. Mielessä kyllä kävi, että olisi ihanaa jäädä ja viettää joulu Tallinnassa. Tämän vuoden joulupyhät vietän kuitenkin siihen tuttuun tapaan vanhempien luona lapsuudenkodissa.

Ihan taattua aivot narikkaan rentoutumista luvassa siis ja kieltämättä sitä kaipaan juuri nyt eniten. Tänä vuonna kuitenkin tuntuisi, että sosiaalinen media täyttyy vähitellen lentokentältä lähetetyistä lähtöterveisistä. Trendi joulusta ulkomailla tuntuisi olevan vahvasti kasvava, eikä matkaan lähdetä enää pelkästään perheen kesken vaan pariskuntina, ystäväporukalla ja jopa yksin. Kohteena on ollut poikkeuksetta jokin lämmin ja aurinkoinen paikka.

Tämän vuoden jouluvapaani rajoittuvat tasan tulevaan viikonloppuun ja sitä seuraavaan Tapaninpäivään maanantaina. Mitään varsinaista talvilomaa ei siis ole tiedossa, mistä syystä matkakin jäi miettimättä ja vasta nyt tajusin, että olisin ollut enemmän kuin tyytyväinen ihan tuossa Itämeren toisella puolen Tallinnassa.

Kaiken kiireen keskeltä tähän matkabuumiin kuin yöstä heränneenä olen alkanut jo miettiä tulevan vuoden joulunviettoa. Joulun viettäminen kotona kun ei varsinaisesti tunnu itselleni tärkeältä vaikka siihen liittyykin monia kivoja perinteitä. Ihan yhtä tärkeää on kuitenkin uusien perinteiden tekeminen, sellaisten jotka sopivat paremmin tämänhetkiseen elämään. Muutaman joulun ulkomailla viettäneenä olen myös vahvasti niiden puolesta ja kirjoittelinkin asiasta omia ajatuksiani jo aiemmin täällä.

Seuraavaan talveen mahtuu sitten jo talvilomakin eli matkakohdetta voi ainakin alkaa miettimään. Omissa haaveissa on jo pidemmän aikaa ollut joulu New Yorkissa kauniissa hotellissa kaupungin tuhansia jouluvaloja ihastellen. Toinen vahva vaihtoehto on tietysti monen muun suomalaisen tapaan lähteä keräämään d-vitamiinia ja nauttimaan lämmöstä. Koska mielikuvien upeimmat hotellit tuskin ovat vielä ihan ensi joulunakaan saavutettavissa ja sen aurinkoisen kohteen valinta vielä täysin hakusessa ajattelin kysyä teiltä vinkkejä. Mitkä ovat parhaat kohteet matkustaa joulunpyhinä ja miten vietät joulun tänä vuonna?

Kuvat joululta Klostersista, Sveitsi 2010.

kommenttia: 0

Joulutori

Joulutori

perjantai 16. joulukuuta 2016

Viikonlopun viettoon vinkkiä tulossa! Jos et ole jo ehtinyt käydä Tuomaan markkinoilla niin suosittelen ehdottamasti käymään siellä alkavan viikonlopun aikana, sillä pian viedään viimeisiä ennen h-hetkeä. Joulu on jo ihan ovella ja joulutori avoinna vielä 22.12. asti eli hopihopi Senaatintorin suuntaan. Täältä löydät kotimaiset herkut joulupöytään, viimehetken lahjaideat ja tietysti sen tärkeimmän – joulun tunnelman!


Tuhannet kauniisti loistavat valot, myyntikojuja koristavat havuköynnökset ja glögin tuoksu takaavat joulufiiliksen vaikka maa onkin mustana. Mikä sen parempaa kuin tutkia suloisten pienten kojujen tarjontaa lahjakujilla tai piipahtaa markkinoiden keskeltä löytyvän ruokapihan kautta nappaamassa evästä ja lämmintä glögiä. Kaikenlaisia herkkuja löytyy toki myös pitkin lahjakujia eli vatsaa ei kannata syödä täyteen heti alkuun vaan säästellä vähän matkanvarrelle.

Tarjolla on paljon perinteisiä käsitöitä, mutta myös uudempaa suunnittelua. Omia suosikkejani olivat herkullisia kermatoffeita myyvä Gopala, lifestyle-kauppakonsepti Cilla's ja merinovillaisia päähineitä valmistava Villawool. Punaisen Ristin kojulta löydät myös aineettomat lahjat! On ilo nähdä niin paljon kerralla laadukasta kotimaista tuotantoa. Koko komeuden kruunaa joulutorin keskellä oleva kaunis vanhanajan karuselli, joka tarjoaa pyörähdyksen menneen ajan loisteessa ja hetken levähdyksen ennen kuin on aika tutkia toinenkin puoli joulutorin tarjonnasta.

Lämmin suositus joulutorivierailulle vaikka matkankin takaa! Itsekin olisin mieluusti käynyt paikalla viikonloppuna paremman ajan kanssa, mutta tänään suuntaan illalla laivalla kohti Tallinnaa. Sielläkin tosin pääsen onnekseni joulutori tunnelmiin. En malttaisi odottaa, Tallinnan vanha kaupunki ja sen pienet kujat ovat kauneinta mitä tiedän näin joulun alla!

kommenttia: 0

Lapin tunnelmaa Helsingissä

Lapin tunnelmaa Helsingissä

tiistai 13. joulukuuta 2016

Vaikka Helsinki suhteellisen pieni kaupunki moneen muuhun verrattuna onkin saattaa kaupungin keskustan vilskeessä kosmopoliitimmallakin tulla kaipuu vähän väljemmille vesille. Varsinkin tuhannet eri tarjouspäivät sekä jouluruuhkat aiheuttavat ainakin ruudun tällä puolen harmaita hiuksia. Onhan se vähän vaikea päästä rauhalliseen joulunodotustunnelmaan, kun tuntuu että jatkuvasti toinen toistaan suuremmat ja tärkemmät alekampanjat vaativat huomiotaan räikyvällä mainonnallaan.


Vaan hätä ei ole tämän näköinen! Täydellisen rauhalliseen joulutunnelmaan on mahdollista päästä myös täällä Helsingissä ja vieläpä ihan kivenheiton päässä keskustasta. Ja ainakin näin joulun alla tässä paikassa on sopivasti myös Lapin tunnelmaa. Töölössä sijaitseva ulkoilmakahvila Café Regatta on kaunis pieni ja idyllinen punainen tupa meren äärellä.

Ympäröivä merimaisema ja suloinen rakennus itsessään ovat jo näkemisen arvoisia. Tällainen sympaattinen rakennus yllättävässä paikassa herättää pelkkiä lämpimiä ajatuksia. Eikä täällä tarvitse pelkkien ajatusten voimin lämmitellä. Vanhoilla tavaroilla ja kalusteilla sisustetun tuvan sisältä löytyy istumapaikkoja, mutta suurta suosiota nauttivan kahvilan sisällä olevat istumapaikat onkin usein varattu. Tänne kannattaakin siis suunnata tarpeeksi aikaisin aamusta tai arkisin.

Lisää istumapaikkoja löytyy runsaasti ulkoa ja paras paikka onkin nuotion äärellä. Ulkona odottavat porontaljoilla pehmustetut penkit nuotion äärellä, koristeltu joulukuusi ja kahvilan viereen parkkeerattu sympaattinen Lada, joka on tulevan juhlan kunniaksi koristeltu joulupaketein. Aika usein penkit nuotion äärelläkin saattavat olla täynnä, mutta tilaa löytyy melkein aina kysymällä. Yhteishenki porontaljojen päällä nuotion äärellä lämmitellen on vähätellen hieman erilainen kun tarjousten perässä marketeissa juostessa.

Paikka on varmasti monelle jo entuudestaan tuttu, mutta suosittelen jokaista ainakin joulun kiireiden keskellä kamppailevaa käymään paikan päällä tähän vuodenaikaan lepuuttamassa hermoja. Täällä kiireetön tunnelma, hyvä asiakaspalvelu ja herkulliset korvapuustit tekevät taikojaan ja selkiyttävät joulun sanomaa!

Merikannontie 8, 00260 Helsinki

kommenttia: 0

5 parasta asiaa Suomessa

5 parasta asiaa Suomessa

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Vaikka kaipuu kauemmille maille on jatkuva on hyvä muistaa pitää silmät avoinna kaikelle sille kauniille mitä meillä on ympärillämme täällä Suomessa. Myönnän ensikättelyssä olevani juuri se tyyppi, joka tutkii odottavan vapaaviikonlopun varalle äkkilähtöä johonkin Euroopan kauniista kaupungeista. Nykyään kuitenkin myös kotimaan sisällä matkustaminen kiinnostaa huomattavasti enemmän. Syiksi voi laskea muun muassa iän mukana tulleen viisastumisen ja lisääntyneen uteliaisuuden kaikkia uusia paikkoja kohtaan.


"On lottovoitto syntyä Suomeen" -fraasi ei varmastikaan ole päässyt menemään keneltäkään ohi. Komppaan vahvasti tuota jo kuluneeksi käynyttä sananpartta. Pitkältä ja lyhyemmältäkin reissulta on aina mukava palata kotiin. Jotkin asiat vaan on paremmin täällä kotona!

Puhtaus
Rutiininomaisesti matkalta kotiin palattua tulee vedettyä syvään sisään henkeä ja hitaasti ulos. Kyseessä ei ole joogan loppurentoutus vaan yksinkertaisesti tuntuu hyvältä hengittää keuhkoihin pitkästä aikaa puhdasta ilmaa! Ja kuinka ihanaa on, kun hanasta saa kylmää puhdasta vettä. Vaikka monissa kohteissa hanavettä voikin huoletta juoda on se toisinaan niin pahan makuista, että mielummin tulee ostettua pullotettua vettä.  Sen lisäksi, että Suomessa ei tarvitse syynätä ruokaostoksiaan muuntogeenien varalta löytyy täältä ihan mahtavia superfoodeiksikin luokiteltuja herkkuja. Ja mikä parasta monen tapauksessa melkein omalta takapihalta!

Turvallisuus
Pienellä budjetilla päätyy usein niihin kaikista halvimpiin lentoihin, mikä samalla tarkoittaa usein myös sitä, että kohteeseen saavutaan tai sieltä lähdetään mitä mielenkiintoisimpina vuorokaudenaikoina. Toistaiseksi kaikilta suuremmilta harmeilta on onneksi vältytty, mutta kieltämättä jännittävissä tilanteissakin on oltu. Kun lento lähtee aikaisin aamusta ja kentälle tulisi startata julkisilla asemalta juuri niillä kriittisillä aamun pikkutunneilla käy mielessä useampiakin epämiellyttäviä skenaarioita ja sitä miettii pitäisikö sitä oman turvallisuuden takia kuitenkin päätyä taksiin. Kun sama tilanne toistuu täällä Suomen päässä en joudu miettimään, missä uskallan liikkua ja mihin aikaan.

Vapaus
Monessa asiassa täällä saatetaan laahata vielä perässä, mutta yleisesti kullakin on vapaus valita, tulla ja mennä sekä toteuttaa itseään. Ollaan erilaisia, mutta samanarvoisia ja jokaisella on useita mahdollisuuksia joista valita. Yleinen ilmapiiri on vapaa ja salliva, eikä esimerkiksi tietty tausta sulje ketään ystäväpiiristä pois.

Luotettavuus
Maailmalla introvertiksi koettua suomalaistyyppiä saatetaan kiusoitella milloin mistäkin vähemmän miellyttävästä ominaisuudesta, mutta luotettavuudessa suomalainen päihittää aina. Vahva oikeudentaju meissä tekee Suomesta turvallisen paikan asua ja matkustaa. Vaikka rutiininomaisesti kahvilassa käydessä pidänkin käsilaukun visusti näpistelijöiden ulottuvilta tiedän, että täällä se ei ole välttämätöntä. Hukatut tavaratkin löytävät useimmiten takaisin omistajilleen.

Luonto
Luonto – sitähän meillä täällä riittää! Sen lisäksi, että luonto tarjoaa meille makoisia antimiaan on täällä upeat maisemat. Pitää vain muistaa hetkeksi pysähtyä ja katsoa kunnolla. Vaikka tämän hetkiset pakkaslukemat hieman jäytävätkin työmatkansa kävellen taittavaa täytyy siitä huolimatta todeta, että Suomen kaikki neljä vuodenaikaa ovat kyllä upeita. Useimmat meistä taitavat haaveilla ikuisesta kesästä, mutta todellisuudessa kaikissa neljässä vuodenajassa on jotain äärimmäisen kutkuttavaa ja kaunista kun luonto muuttaa muotoaan niiden mukana.

kommenttia: 0

Sinivalkoinen

Sinivalkoinen

tiistai 6. joulukuuta 2016

Tämän päivän teemana on luonnollisesti 99 -vuotias Suomi ja perinteen mukaan kaikkialla maassa asettaudutaan mukavasti sohvalle ja otetaan siihen käden ulottuville sopivasti eväitä. Sitten seurataan suuremmalla jännityksellä kuin juonenkäänteitä Kauniissa ja rohkeissa. Kuka on saapunut paikalle, kenen kanssa ja mihin on pukeuduttu? Linnanjuhlien vastaanotto taitaa olla niitä ainoita kertoja, kun tv:stä napsautetaan päälle Yle eikä Netflix.


Itselläni ei ole sen kummempia perinteitä itsenäisyyspäivänä. Kuvien sinertävä kimppu ja pari valkoisia kruunukynttilöitä yhdessä ovatkin poikkeuksellinen näky tässä taloudessa ja oikeastaan vaan sattumaa. Jouluisen sinikatajanoksan ympärille rakentuneen kimpun hankin kotiin jo edelliseksi viikonlopuksi tuomaan lisää havun tuoksua. Kimpussa näkyvä sinipiikkiputki on yksi uusista suosikeistani. Sen pehmeä sininen sävy sopii itselleni paremmin kuin voimakkaan siniset kukat – sinivalkoisista kimpuista puhumattakaan. Valkoiset kruunukynttilät taas löytyvät ruokapöydältä jo syksyn ensimmäisistä pimeistä illoista lähtien.

Illemmalla on sitten luvassa ystävien keskeistä aikaa siihen perisuomalaiseen itsenäisyyspäiväperinteeseen osallistuen. Tarkoituksena olisi siis parhaimpiinsa pynttäytyneenä seurata silmä tarkkana linnan tapahtumia, naposteltavat käden ulottuvilla ja arvosteluraati vierellä.

Ulkomailla matkustaessa olen tottunut siihen, että suomalainen otetaan vastaan kahdella eri tavalla – joko olet ujo introvertti tai maasi puolesta paasaava patriootti. Matkustelevan suomalaisen korvaan on saattanut kerran jos toisenkin päätyä näitä "kehuja" suomalaisten isänmaallisuudesta. Näin myös omalla kohdallanikin, vaikka taidan näistä kahdesta vaihtoehdosta tippua ennemmin introvertti kategoriaan.

Patrioottikortti saatetaan vetää esiin yllättävissäkin paikoissa. Esimerkiksi kerran toistaiseksi kunniastaan kruunaamaton, mutta vahvan enemmistön mielestä jäätelömaailman kuninkaaksi kuuluvan gelatomaan jäsen kysäisi omaksi vahingokseen millaista suomalainen jäätelö on. Annettiin ymmärtää, että meillä on kuitenkin totuttu kylmään ja jäähän. Vastaukseni alkoi hieman liian perinpohjaisesti suomalaisten maitotuotteiden laajasta skaalasta. Pian kysyjä olikin jo sitä mieltä, että tässä on nyt taas yksi niistä. Olisi ilmeisesti kuulunut vastata, ettei ainakaan parempaa kuin Italiassa.

Totuus kuitenkin on, että meillä jäätelö on oikeasti ihan hemmetin hyvää! Harmi että pääsin juuri ja juuri siihen asti, eikä täyttä varmuutta syntynyt siitä rekisteröikö kysyjä lopun vastauksestani ollessaan jo tuohtunut oman gelatonsa puolesta. Täällä meillä on myös paljon muuta hyvää, joten kannattaa siirtyä keskustelussa jäätelöstä niihin muihin aiheisiin. Väittelyä suomalaisen gelaton paremmuudesta tuskin tulet voittamaan ja rehellisesti sanottuna kukaan meistä ei varmaankaan tahdo sellaista edes aloittaa. Kyllä täälläkin kumarretaan gelateriaa kohden vaikka tiedostetaan samalla se oman maan laatu. Isänmaanystävän leiman uhallakin aion kuitenkin jatkaa mielummin linjaa, jossa tuon ulkomailla esille niitä hyviä puolia kotimaastani. Ne ei niin positiiviset kun on kuultu jo varmasti.

kommenttia: 0

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Lukeminen – yksi parhaista asioista mitä pimeinä talvi-iltoina voi tehdä. Kun yhtälöön lisätään vielä viltti ja kupillinen lämmintä teetä niin ollaan aika lähellä täydellistä joulukuista iltaa. Espanjassa asuessani yksi parhaista asioista tunnin suuntaansa kestävässä koulumatkassa oli lukea kirjaa koko junamatka. Kaksi kokonaista tuntia päivässä, jolloin ei yksinkertaisesti ole mitään muuta mitä voisi tehdä. Barcelonan junissa kun ei käynyt mielen vieressäkään kaivaa esiin läppäriä ja alkaa tekemään koulutehtäviä.


Nyt Helsingissä asuessa työmatkat taittuvat näppärästi kävellen, mutta kirja kulkee edelleen mukana töissäkin. Toisinaan jaksan kaivaa sen esiin lyhyen kolmenkymmenen minuutin mittaisen lounastaukoni ajaksi samalla mutustellen eväitä, mutta liian usein lounastauko kuluu puhelinta selatessa. Miksi? Valehtelematta olo on huomattavasti parempi, kun sen lyhyen ajan antaa puhelimen vain olla ja keskittyy ihan muuhun.

Mainitsinkin viimeksi kirjastosta lähteneen mukaan vino pino self help kirjoja, mutta mukaan lähti jotain muutakin. Mia Kankimäen kirja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin yllätti todenteolla, vaikka lähtökohtaisesti kyllä luotankin Eevan kirjasuosituksiin. Ja nyt kun palasin lukemaan Eevan tekstin kirjasta tajusin, että tämä kirja on pyörinyt lukulistallani lähes kaksi kokonaista vuotta. Mihin tämä aika oikein on mennyt ja miksen ole saanut aikaiseksi lukea tätä kirjaa aikaisemmin?

Kirjan rakenne, joka on sekoitus matka- ja tietokirjaa sekä päiväkirjaa ja listoja, tuntuu alkuun vieraalta, mutta lopulta juuri se ihastuttaa kirjassa. Rakenne luo tarvittavaa keveyttä muutoin analyyttiselle otteelle kirjassa, jossa suuri painopiste on vieraan kulttuurin kuvaamisessa. Ei tuntunut lainkaan yhtä puuduttavalta kuin muinoin lukion historiantunneilla vaan taisinpa juuri ihastua Japaniin. Todella palavasti. Shonagon & Kankimäki – en tiennyt, että joku muukin voi tehdä ja rakastaa yhtä paljon listoja. Listataanpa:

Kirjat jotka lisäsin Helmet muistilistalleni luettuani Kankimäen esikoisteoksen:
- Sei Shonagonin Tyynynaluskirja
- Murasaki Shikibun Genjin tarina
- Yoshida Kenkon Joutilaan mietteitä
- Ruth L. Ozekin Lihan oppivuosi

Houkuttelevia asioita
- hyppy tuntemattomaan

Asioita jotka ovat takuuvarmasti vielä upeampia kuin osaan kuvitellakaan
- hanami

Bucket list lisäys
- Matkusta Kiotoon toteamaan edellinen väite todeksi ja käytä mahdollisesti tätä kirjaa matkaoppaana

Googleta
- Löytyykö mistään kuvaa Kankimäestä yllään Heian kauden 12 kerroksinen kimono?

Mainittakoon vielä se, että ainakin allekirjoittanutta tämä kirja auttoi. Aivan eri tavalla kuin yksikään lukemistani self help kirjoista. Omatkin haaveet saavat lisää tuulta purjeisiinsa, kun lukee muiden rohkeista valinnoista samalla onnellisena toisten puolesta, mutta tuntien pienen piston sydämessä kun on jumahtanut oravanpyörään. Onneksi kirjat, varsinkin näin mahtavat, vievät hetkellisesti upeisiin mielikuvitusmaisemiin.

kommenttia: 0

Matkakuumeen syntytarina

Matkakuumeen syntytarina

torstai 1. joulukuuta 2016

Muistan vieläkin hyvin sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa lähdin yksin lentokoneella matkaan. Jännitystä oli ilmassa erityisesti vanhempieni puolelta ja perhosia vatsassa ehkä vähän itselläkin. Nuorena ja itsevarmana sitä kuitenkin löytyi vahvaa luottoa, että kaikki kuitenkin sujuu niinkuin pitääkin. Matkaan lähdin vähän naivin tietämättömänä ja sen kummemmin stressaamatta.


Olin valmistunut juuri saman vuoden keväänä ylioppilaaksi, välivuosi koulusta oli edessä ja kesätyönä aloitettua ravintolatyöntekijän pestiä oli jatkettu syksyn tullen toistaiseksi voimassa olevaksi. Takataskussa kuitenkin poltteli ylioppilaslahjaksi saatu Australian matka. Jos ei nyt niin milloin?

Pian päätöksen jälkeen odottelinkin jo matkalippu kourassa lähtöä. Päätös tapahtui tuon ikäiselle tyypillisesti päivässä, mutta eipä sitä ei ole tarvinnut koskaan katua – päinvastoin!

Luvassa oli kolme kokonaista kuukautta maailman toisella puolella. Niin kaukana kotoa en ollut koskaan käynyt saati ollut poissa muutamia viikkoja pidempiä jaksoja lukuun ottamatta. Kaikki kävi todella kivuttomasti niin työn kuin matkan suunnittelun puolesta. Nuoriin matkusteleviin työntekijöihin tottunut työnantaja myönsi vapaan silmää räpäyttämättä, hyvän hintaiset lentoliput sopivana ajankohtana löytyivät seuraavan parin viikon aikana ja paikka kielikurssille heti seuraavaksi. Toisaalta lähdöstä teki helpon myös se, että tiesin etten lähde niin sanotusti tyhjän päälle vaan vastassa odotti äidin sisko perheineen. Vaikeinta tuolloin taisi olla kavereiden jättäminen niinkin pitkäksi aikaa kun kolme kuukautta ja tätä piti tietysti erikseen surra läksiäisten muodossa.


Lopulta kolme kuukautta muuttui puoleksi vuodeksi ja pienen ihmisen haaveet todeksi samalla kun Australian keskikesä muuttui syksyn sadekaudeksi. Vaikka perheen kanssa oltiin matkusteltu jonkin verran Euroopassa oli tämä kuitenkin jotain ihan muuta ja uutta. Tästä matkasta alkoi virallisesti toistaiseksi loputon matkakuumeeni – wanderlust ja fernweh. Matka ja siitä seuranneet asiat sekä tapahtumat määrittelevät edelleen vahvimmin sen keneksi olen tullut ja mihin elämässä tähtään.

Kaikille matkaan lähtö ei tietenkään ole mahdollista tai tapahdu yhtä helposti. Kannustan kuitenkin jokaista siitä haaveilevaa kokeilemaan. Ilahduinkin melkein liikutukseen asti, kun kuukausi takaperin huomasin erään edellisessä työpaikassani ohjauksessani olleen harjoittelijan lähteneen toteuttamaan haavettaan maailmalle kaikista alunperin luettelemistaan esteistä huolimatta. Where there is a will there is a way. Voin melkein vannoa, että et tule katumaan!

kommenttia: 0