photo _MG_0416_zpsdfd1326a.png

Viime viikolla esittelin God Is In The Details -postauksessa keittiön kauneimpia käyttöesineitä. Mainitsinkin jo silloin postauksessa, että kuvista jäi puuttumaan tämä Barcelonasta ostamani öljykaadin.  Barcelonassa asuessani kiinnitin huomiota miten monilla oli tällaiset lasiset öljykaatimet kodeissaan ja ravintoloissa, toki suuremmassa koossa. Tykästyin tuohon hieman kemiantunneilta tuttua mittapulloa muistuttavaan esineeseen niin, että halusin itsellenikin sellaisen. Sen lisäksi että se on mielestäni kaunis, on se myös todella käytännöllinen.

Jostain syystä tähän matkamuistoon olen luonut melko suuren kiintymyksen, joka monia hymyilyttää. Kuulostaa kenties aika hassulta jonkun toisen korvaan, kun itsekin asialle vähän naureskelen. Jotenkin tuo pieni hassu esine kuitenkin kiteyttää kaiken sen, mitä en vielä tähänkään päivään asti ole oikein kunnolla sisäistänyt vaikka kaikesta on jo pian kaksi vuotta. Minä, siis minä, olen ihan oikeasti saanut sellaisen onnen, että olen saanut kutsua tuota monien mielestä maailman hienointa kaupunkia, Barcelonaa, omaksi kodikseni. Vaikkakin vain puolen vuoden ajan, mutta silti! Ja olihan se kokemus, upea sellainen!

 photo _MG_0418_zpsa1ee476d.png

Last week in God Is In The Details -post I showed you guys my favorite items from my kitchen but one thing was missing from the pictures. It's this oil jug that reminds me of chemistry classes. Many had them at their homes and some in restaurants. It's not only beautiful to my eye but it's also practical.

It's probably my ultimate favorite since I have this funny attachment to it. I bought it for myself as souvenir and token for my time in Barcelona. Somehow this item represents the fact that I still can't quite grasp, even after almost two years. That I actually have been so fortunate that I've had the possibility to live in Barcelona, the greatest city in the minds of many people. Even if just for a half a year, but still it was me, I lived there!
 photo _MG_4976_zps34e8a8c9.png

Kirsikankukkaoksa on nuupahtanut aikaa sitten, mutten kyllä malta olla jakamatta näitä kuvia siitäkään huolimatta. Onhan kaikki muu kuitenkin ihan just noin. Kirsikankukkien tilalla on nyt ystävänpäivän herkullisen vaaleanpunaiset neilikat, mutta muu on ennallaan. Koko asetelma syntyi kuin ihan sattumalta, kun päivittäin käyttämäni keittiötarvikkeet olivat vaikeissa paikoissa. Kuvista puuttuu vielä ehkäpä se kaikista tärkein, öljykaadin. Kaadin oli pesussa silloin, kun nappasin kuvat.  Ostin sen itselleni muistoksi Barcelonasta siellä asuessani.

Myös simpukan näköiset suola- ja pippurisirotin ovat matkamuisto. Ne toin mukanani Australian reissulta. Niihin en kuitenkaan ole jostain syystä kasvattanut samanlaista tunnesidettä, kuin öljykaatimeen, vaikka vähän epäilenkin, että toisia samanlaisia saisi etsiä pitkän aikaa. Sirottimet ovat olleet jokseenkin vähällä käytöllä kaapin perukoilla. Toinen syy saattaa tietysti olla se, että täytin pippurisirottimen vahingossa vääränlaisella sirottimen tukkivalla pippurilla, krhm. Onneksi näiden kuvien myötä muistan nyt korjata tilanteen.

 photo _MG_4980_zpsb253da40.png

Pienen suloisen sormisuola kipon sain joululahjaksi ja se on suomalaisen keraamikon käsialaa. Puisen lusikan tarina onkin sitten hieman yllättävämpi verrattuna näihin muihin. Löysin sen nimittäin Kodin Terrasta useita vuosia sitten. Ihan uskomatonta mitä löytöjä sitä voi tehdä mitä erikoisimmista paikoista. Nämä upeat käyttöesineet tuovat arkeen vähän kauneutta.

Some of my favorite items from the kitchen. The salt and pepper shakers are a souvenir for myself from Australia. These gorgeous items bring some beauty to each day.


"God is in the details"
- Ludwig Mies van der Rohe

 photo _MG_4977_zpsc4e80177.png
 photo 14022015_1_zps604a7c76.jpg

Hyvää ystävänpäivää! Tänä vuonna tehtiin upea brunssi hyvien ystävien kanssa. Toivottavasti kaikilla on ollut upea päivä!

Happy Valentine's Day! This year we had a beautiful and delicious brunch with our near and dear friends. I hope you all had a lovely day!
 photo _MG_4955_zps5645ef8a.png

Eilen tuulta ja tuiverrusta uhmaten lähdettiin kaupungille ja onneksi sillä pilkistihän se aurinkokin sieltä. Motivaationa kaupungille lähtöön tälle vilukissalle toimi oikein näppärästi se, että samalla pääsee kätevästi kukkakauppaan. Meidän kotikulmilta kun en oikein vielä ole löytänyt kivaa paikkaa. Tällä kertaa kukkakaupasta tarttui matkaan hento valkoinen kirsikkapuunoksa. Kotona sopivaa maljaa etsiessä ongelmaksi koitui oksan pituus, enkä millään halunnut lyhentää sitä. Ainoa korkea maljakko kun meni rikki muutamia kuukausia sitten, kun magneettilistasta itsestään irronnut paistinpannu tippui suoraan sen päälle, -kyllä harmitti. Sopiva malja tehtiin sitten lopulta tyhjästä viinipullosta. Mikään uusi ideahan tämä ei ole, mutta ainakin hoitaa asiansa ja on tarpeeksi korkea, eikä pullon etikettikään ole rumimmasta päästä. Päätettiin muuten myös, että tuo kyseinen itävaltalainen valkoviini on tästä eteenpäin meidän talonviini. Sen verran paljon me molemmat siitä tykättiin!

 photo _MG_4943_zps34985106.png
Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram